Kattoremontti saattaa olla ajankohtainen, vaikka katto vaikuttaisi olevan kunnossa
Katto suojaa taloa ja joutuu monen ulkoisen rasituksen kohteeksi. Varsinkin vanhemman katon kunnosta voi varmistua teettämällä kuntotarkastuksen ammattilaiselta, sillä varmasti ei kannata odottaa siihen saakka, että vettä tulee sisälle tai pääsee talonrakenteisiin. Mukavaa että olet löytänyt blogin pariin. Tällä kertaa aiheena on kattoremontti.
Kattoremontti kannattaa tehdä ajoissa
Katto on jokaisen rakennuksen tärkeä osa, joka suojaa sen muita rakenteita ja oikein asennettuna sekä tiiviinä pitää rakennuksen hengitysilman puhtaana ja auttaa energian kulutuksen kurissa pitämisessä. Katon kuntotarkistuksen ja remontin kanssa ei kannata turhaan odotella, koska sen kunnon huonontuminen voi johtaa kosteusvaurioihin ja muhin ongelmiin, joiden korjaaminen saattaa olla hyvinkin kallista. Jos katto on jo alkanut vuotamaan, korjauksella on silloin jo kiire. Kattoremontissa on yleensä useita vaiheita, jotka ne riippuvat siitä, mitä kaikkea remontissa on tarpeellista tehdä. Jokainen remontti alkaa kuitenkin aina kuntotarkistuksella ja sen jälkeen huolellisella suunnittelulla, jonka jälkeen puretaan vanhat vesikatteet ja muut huonokuntoiset osat. Tämän jälkeen korjataan mahdolliset lahovauriot, tarkistetaan eristeet, rakennetaan uudestaan tarvittavat rakenteet, katteet ja läpiviennit. Kattoremontin yhteydessä on myös mahdollista vaihtaa kattomateriaali, mikäli se on kaavamääräysten osalta sallittua. Kattoremonttia suunnitellessa voit kääntyä ammattilaisen apuun, kuten Reecon Oy.
Kattotyyppi ja materiaali kannattaa valita huolella
Aluskatteella on tärkeä osa katon tiiviyden ja toimivuuden kannalta. Aluskatteita on myös erilaisia, kuten esimerkiksi kovia, puolikovia ja taipuisia ja se kannattaa valita sen päälle tulevan katemateriaalin mukaan. Tavallisia kattotyyppejä on harjakatto, aumakatto, tasakatto ja pulpettikatto ja katon muoto sekä kaltevuus vaikuttavat katemateriaalin valintaan. Harjakatolle sopivat yleensä kaikki katemateriaalit, koska sen kaltevuuteen pystyy helposti vaikuttamaan. Aumakatto eroaa harjakatosta siten, että sen päädyt laskeutuvat harjan sisään lappeiksi. Aumakatto on näyttävä, mutta teknisesti vaativa kattotyyppi, jonka rakenne on harjakattoa monimutkaisempi. Mansardikatto on harjakatto, jossa on neljä sivua, joita näkee yleensä vanhempien rakennusten kattoratkaisuina, jotka ovat myös teknisesti vaativampia ratkaisuja. Pulpettikatossa on yleensä vain yksi lape, jonka kaltevuus on riittävä veden poistamiseksi katolta. Tasakatto on tasainen ja koska sen vedenpoistokyky ei ole parhain mahdollinen, ei tällaista rakennetta enää rakenneta. Kattotyyppi ja sen katteen materiaali kannattaa valita asiantuntijan avustuksella.